HUOM: Jos pidät tämän blogin tekstejä lukemisen arvoisena, niin anna ystävillesikin tilaisuus tutustua niihin: Laita linkki jakoon.

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Suomen itsenäisyyden ajan psykohistoriaa

Kerrotaan taustatiedoksi yhdestä eläinkokeesta. Häkkiin oli suljettu apinalauma, ja tarjolle ripustettiin banaaniterttu. Kun ensimmäinen apina alkoi kurkottaa kohti banaaniterttua, koko lauma suihkutettiin vesitykillä märäksi. Tämä toistettiin muutaman kerran, mutta aika pian apinat oppivat olemaan kurkottamatta kohti banaaniterttua.

Seuraavaksi yksi apina siirrettiin häkin ulkopuolelle ja tilalle tuotiin toinen apina. Tämä uusi apina alkoi heti kurotella kohti banaaniterttua, mutta muut apinat hätistelivät sen pois ja jos muu ei auttanut, antoivat sille selkäsaunan. Pian tämä uusi apina oppi tällä tavalla, että banaaniterttua ei pidä tavoitella.

Tämän jälkeen häkistä poistettiin yksi alkuperäinen apina kerrallaan ja tilalle tuotiin uusi. Heti kun uusi apina oli opetettu tavoille muiden apinoiden toimesta, tehtiin taas uusi vaihto. Lopulta häkissä ei ollut enää yhtään vesisuihkua kokenutta apinaa, mutta silti apinat osasivat olla tavoittelematta banaaniterttua ja osasivat opettaa uusille tulokkaillekin, että banaaniterttua ei saa tavoitella. Siitä oli tullut "maan tapa" ilman että kukaan tiesi, miksi.

Suomen sisällissota 1918 oli jälkimaininkeineen siihen astisen maailmanhistorian julmin ja verisin maan väkilukuun suhteutettuna. Sisällissota oli luokkasota, jossa suurena enemmistönä ollut työväenluokka tavoitteli valtaa omassa maassaan. Se nitistettiin äärimmäisen julmasti saksalaisten sotilaiden avulla.

Minkä johtopäätöksen työväenluokkaiset ihmiset tuosta vetivät? Varmasti moni veti sen johtopäätöksen, että omaa etua ei kannata yrittää ajaa, vaan helpommalla pääsee, jos alistuu riistoon ja kyykytykseen suoralta kädeltä ja ilman vastarintaa.

Sukupolvea myöhemmin oli vuorossa kaksi uutta sotaa: talvisota ja jatkosota. Nämäkin olivat traumaattisia kokemuksia Suomen kansalle, vaikka eri tavalla. Siinä missä sisällissota oli ollut yhteiskuntaluokkien välinen sota, talvi- ja jatkosota olivat valtioiden välisiä sotia, joissa rintamalinjan kummallakin puolella tykinruokana oli työväenluokka.

Kun sisällissota jälkimaininkeineen eli valkoisine terroreineen ja tuhoamisleireineen oli siihenastisen maailmanhistorian verisin, toisessa maailmansodassa Suomi teki maailmanennätyksen heroiinin käyttömäärässä per asukas. Heroiinin voimalla sotilaita piiskatiin sankaritekoihin. Sodan jälkeen sitten monet eivät pystyneet irrottautumaan huume- ja päihderiippuvuudesta.

Vaikka ihmiset voivat oppia lukemalla ja miettimällä, niin ihmiset oppivat myös samoin kuin apinat kirjoituksen alussa kuvatussa eläinkokeessa -- sanattomasti muiden käytöksestä johtopäätöksiä vetäen.

Perhettä kohdannut äärimmäinen trauma siirtyy sukupolvelta toiselle, vaikkei siitä puhuttaisi halaistua sanaa. Ja ehkä kaikkein parhaiten juuri silloin kun siitä ei puhuta halaistua sanaa. Lapset vaistoavat vanhempien tunnelman ja se jää kummittelemaan lapsen omaan sieluun ja siirtyy aikanaan seuraavalle sukupolvelle. Kestää monta sukupolvea hälventää tuollainen trauma -- sitä kauemmin, mitä ankarammasta traumasta on kyse ja mitä vähemmän siitä puhutaan.

Espanjan sisällissota käytiin 1930-luvun jälkipuoliskolla ja siitä on tehty valtava määrä kirjoja ja elokuvia. Suomen sisällissotaa on hädin tuskin käsitelty, vaikka siitä on kulunut jo 100 vuotta.

Toisesta maailmansodasta on kulunut jo yli 70 vuotta, mutta vasta aivan viime vuosina on alettu yleisesti tunnustaa edes se tosiseikka, että Suomi oli jatkosodassa liittoutunut Saksan kanssa.

Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan sotien traumat elävät edelleen tänä päivänä kansan keskuudessa; ne ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle puhumattomuuden ilmapiirissä. Ne näkyvät muun  muassa armottomuutena heikkoutta kohtaan. Kymmenisen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaiset ovat arvoiltaan/asenteiltaan Euroopan oikeistolaisin kansakunta. Tutkimuksessa ei kysytty puoluekannatuksia, vaan asenteita akselilla oman-onnensa-seppä vaiko kaikkia pitää auttaa yms.

https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/suomalaisissa-edelleen-sodan-arpia-armottomuus-heikkoutta-kohtaan/228384

Suomi hävisi jatkosodan ja sen ansiosta työväenliike pystyi taas toimimaan avoimesti. Suomessa alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota, joka vahvistui siihen saakka kunnes Neuvostoliitto lakkautettiin 1991. Sen jälkeen Suomessa alkoi uudelleen entistä kovempi riisto ja kyykytys sekä hyvinvointivaltion purkaminen.

Voisi sanoa, että suomalainen työväenluokka ei ole vielä poliittisesti noussut omin voimin omille jaloilleen sisällissodan jättämän trauman jäljiltä. Sotien jälkeen ja Neuvostoliiton lakkauttamiseen asti Suomessa tehtiin vasemmistolaista politiikkaa Neuvostoliiton tuella ja suojeluksessa, mutta Neuvostoliiton lakkauttaminen merkitsi kainalosauvojen potkaisemista suomalaisen työväenliikkeen alta pois.

Kuten esimerksi Paulo Freire on kirjoittanut kirjassaan "Sorrettujen pedagogiikka", sorretuilla on taipumus samastaa oma etunsa sortajiensa etuun. Suomessa vallitsee tuollainen tilanne. Valtaosa työväenluokkaisista ihmisistä kuvittelee, että kapitalistiluokan etu on koko maan etu.

Osittain tuollainen harha voi johtua siitä, ettei osata kuvitella muuta talousjärjestelmää kuin kapitalistinen. Tuollaisessa ajatuskontekstissa johtopäätökseksi tulee tietenkin, että joko taloutta hoidetaan kapitalistien ehdoilla tai sitten sitä ei hoideta lainkaan. Valtamedia on viimeisten 30 vuoden aikana ajanut ihmisten selkäytimiin Reaganin ja Thatcherin hokeman "There is no alternative to capitalism". Tuosta hypnoosista ihmiset pitäisi ravistella hereille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.