HUOM: Jos pidät tämän blogin tekstejä lukemisen arvoisena, niin anna ystävillesikin tilaisuus tutustua niihin: Laita linkki jakoon.

perjantai 26. tammikuuta 2018

Länsimainen vapaus -- vapautta kenen näkökulmasta?

Kuten aiemmassa blogikirjoituksessa (Todellisuus ja näkökulma -- Minkä muotoinen on kahvimuki?) todettiin, se, miltä asiat näyttäytyvät,  riippuu siitä, mistä näkökulmasta käsin niitä katsotaan.

Kenen näkökulmasta katsottuna niinsanottu länsimainen vapaus on vapautta?

Muodollisesti tuo länsimainen vapaus tarkoittaa sitä, että ihminen on vapaa tekemään jotain tiettyä asiaa, jos sitä ei ole erikseen laissa kielletty. Se, että jonkin asian tekemistä ei ole laissa erikseen kielletty, ei kuitenkaan ole mikään tae sille, että ihminen pystyy sen asian käytännössä tekemään.

Tämä tuli esiin mielenkiintoisella tavalla kun joitakin vuosia sitten haastateltiin entisiä itäsaksalaisia ja pyydettiin heitä vertaamaan nykyistä elämäänsä Saksassa entiseen elämäänsä Itä-Saksassa. Huomattava osa haastatelluista oli sitä mieltä, että elämä Itä-Saksassa oli kaiken kaikkiaan parempaa, mutta tämän blogikirjoituksen kannalta mielenkiintoisin kommentti oli matkustamisen vapautta koskeva kommentti:

Haastateltava entinen itäsaksalainen kertoi, että se asia, jota ihmiset Itä-Saksassa eniten kaipasivat, oli mahdollisuus matkustaa eri puolille maailmaa. Haastateltava kertoi, että sitä mahdollisuutta hänellä ei ole edelleenkään, koska hän on niin köyhä, ettei hänellä ole varaa matkustaa.

Onko tuolla henkilöllä siis matkustamisen vapaus vai ei? Tavallisen kapitalismia puolustavan propagandan  mukaan hänellä on matkustamisen vapaus. Silti hän ei voi matkustaa, koska hän on köyhä.

Kenen vapautta siis se paljonpuhuttu länsimainen vapaus on? Se on rikkaiden vapautta.

Toinen esimerkki tästä on niinsanottu sananvapaus. Jokainen saa sanoa mitä haluaa, mutta saadakseen äänensä kuuluville, pitää sanoa sellaista, joka sopii suurten mediayhtiöiden agendaan.

Nykyään maailman kehittyneet yhteiskunnat voidaan jakaa karkeasti kolmeen joukkoon:

1) Rahanvaltaiset yhteiskunnat. Näitä kutsutaan länsimaisiksi demokratioiksi.
2) Uskonnollisen ideologian hallitsemat yhteiskunnat, tavallisesti islamilaiset.
3) Poliittisen ideologian hallitsemat yhteiskunnat, tavallisesti sosialistiset.

Kapitalistin näkökulmasta vain ensimmäisen joukon yhteiskunnissa vallitsee vapaus -- vain siellä kapitalisti saa vapaasti päättää muiden asioista hallitsemansa varallisuuden voimalla. Kakkos- ja kolmosjoukon yhteiskunnat kapitalisti luokittelee diktatuureiksi, koska siellä varakkuuden antama valta on rajoitettu. Sosialistisissa yhteiskunnissa varakkuus jakautuu kutakuinkin tasan ja islamilaisissa yhteiskunnissa rikkaankin on alistuttava Allahin tahtoon.

Meidän kannaltamme tärkeintä on tietenkin se, mitä tapahtuu meidän omassa yhteiskunnassamme. Tiedotusvaltaa käyttää rikas vähemmistö ja se on saanut köyhätkin kannattamaan sellaista vapautta, joka käytännössä tarkoittaa rikkaiden vapautta köyhien kustannuksella. Köyhien olisi hyvä tiedostaa tämä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.